Kipsikäsityökirja ilmestymispäivä 9.11.2004 Olkkalan kartanossa, Vihdissä:

KIPSI. VEISTOSTEN JA RAKENNUSKORISTEIDEN VALMISTUS, KÄSITTELY JA HOITO
Toim. Ritva Kava - Pirjo Vakkala

Esittely: KIRJAN ARTIKKELEIDEN KIRJOITTAJAT JA TOIMITTAJAT

Taidehistorioitsija ja -konservaattori Kari Ingrid Appelgren valmistui 1971 Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi,
vuonna 1974 hän suoritti taidekonservaattorin loppututkinnon Brysselin IRPA:ssa. Appelgrenilla on pitkä työkokemus
taideteosten säilytyksestä ja hoidosta Pohjanmaan museossa vuosilta 1961 - 1986, ensin amanuenssina ja sitten
taideintendenttinä. Turun maakuntamuseossa amanuenssi Appelgren vastasi konservoinnista vuosina 1986 - 2001.
Appelgren on Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston varsinainen jäsen. Pitkän työuran jälkeen Appelgren
on kirjoittanut aktiivisesti oman alansa julkaisuihin.

Fil. tri Ritva Kava on toiminut Emil Cedercreutzin museon johtajana vuodesta 1973 lähtien. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin laajan kipsiveistoskokoelman tutkimisesta, säilyttämisestä, hoidosta ja näyttelytoiminnasta.

Sanna Pitkäniemi valmistui EVTEK Muotoiluinstituutista 2001 restauroija-artenomiksi (AMK). Hänellä on ulkomaisia konservointiopintoja Hungarian Academy of Fine Artsissa (2000). Pitkäniemi on työskennellyt mm. Sauen kartanossa Virossa kipsimarmori-interiöörin restaurointi- ja konservointityössä, konservoinut yli 70 Emil Cedercreutzin kipsiveistosta ja on opettanut kipsimarmorin valmistusta EVTEK Muotoiluinstituutissa. Pitkäniemi on toiminut vuodesta 2001 lähtien konservointialan itsenäisenä yrittäjänä ja muuntokouluttautuu interiöörikonservaattoriksi (AMK) 2004.

Matti Piuhola on Seinäjoella asuva elokuvamies, maamme elokuvahistorian tutkija ja tallentaja. Hän on etsinyt ja tallettanut tietoja, painotuotteita, elokuvia ja niiden esityslaitteita yli 50 vuotta. Piuhola on löytänyt monia vanhoja hävinneiksi luultuja elokuvia ja tiedoillaan hän on voinut avustaa pitkään mm. Suomen Elokuva-arkistoa ja tutkijoita. Piuhola on selvittänyt ja tallentanut myös useita muita aihepiirejä ja alueita, mm. kipsikuvia ja häntä voidaan pitää populaarikulttuurimme moniottelijana.

Entisöijä Jorma Pullalla oli pitkä ja tunnettu ura. Hänen johdollaan on entisöity tunnettuja ja huomattavia julkisia rakennuksia, kuten Tuomiokirkko, Helsingin yliopisto, Yliopiston kirjasto, Valtioneuvoston linna, Vanha Ylioppilastalo, Ateneum, Säätytalo, Kämp, Helsingin kaupungintalo, Johanneksen kirkko, Kallion kirkko, Esplanadin kappeli jne. Pulla työtovereineen on entisöinyt rakennuskoristeita, julkisivuja ja sisustuskokonaisuuksia yli 300 rakennuksessa ja viimeisteli lopulta oman kohteensa, Olkkalan kartanon entisöintiä Vihdissä. Jorma Pulla sai vuonna 2003 kirkkotaiteen Engel-palkinnon ansiokkaasta elämäntyöstään entisöijänä.

Konservaattori Elina Remsu valmistui 1993 Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Valmistuttuaan hän työskenteli Oy Ars Longa Ab:ssä ja on konservoinut johtavien museoiden ja yksityisten kokoelmiin kuuluvia kipsiveistoksia. Remsu on opiskellut laserpuhdistuslaitteen käyttöä Liverpoolissa MGMS:ssa. Vuodesta 2002 alkaen hän on toiminut itsenäisenä yrittäjänä. Vuonna 2003 Remsu valittiin Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston varapuheenjohtajaksi.

Konservoinnin opettaja Anne Räsänen opiskeli aluksi kuvanveistäjäksi Kankaanpään Taidekoulussa, mutta sittemmin hän on suuntautunut opinnoissaan ja työssään konservointiin (konservaattori AMK) ja on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Räsänen on ollut konservoimassa useita kulttuurihistoriallisesti tärkeitä rakennuskohteita konservointialan itsenäisenä yrittäjänä ja on tehnyt opintomatkoja ulkomaisiin kulttuurihistoriallisiin rakennuskohteisiin. Räsänen on Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston varsinainen jäsen. Vuodesta 1998 lähtien hän on opettanut EVTEK Muotoiluinstituutissa restaurointia ja konservointia.

Kuvataiteilija Irene Turunen on opiskellut Kankaanpään Taidekoulussa kuvanveistäjäksi 1976 ja jatkanut kuvanveisto-opintoja Turun piirustuskoulussa, josta valmistui 1981. Turunen on suorittanut konservointiopintoja Venetsiassa 1994. Turunen työskentelee vapaana taiteilijana sekä toimii freelance entisöijänä.

Pirjo Vakkala valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi 1998. Vakkala työskenteli Emil Cedercreutzin museossa projektitutkijana, veistoskonservointiprojektin vetäjänä ja kipsikonservointityöryhmän sihteerinä (2001-2004).

Taidevalaja Pauli Venäläisellä on lähes 40 vuotta kestänyt ura. Hän aloitti oppipoikana Pekka Halosen valimossa Lapinlahdella 1966 ja siirtyi 1971 Helsinkiin Suomen Kuvanveistäjäliiton valimon palvelukseen. Vuonna 1979 hän perusti oman taidevalimon Kuopioon ja 1997 tehdyllä yrityskaupalla Halosvalimo Oy:n liiketoiminta Lapinlahdella siirtyi Taidevalimo P. Venäläinen Oy:n omistukseen. Tällä hetkellä valimotoimintaa harjoitetaan sekä Lapinlahdella että Kuopiossa. Valimoissa valetaan pienistä sisäveistoksista isoihin ulkomonumentteihin. Valumateriaalina ovat pronssi, alumiini ja haponkestävä teräs. Julkisista valetuista suurimmista veistoksista mainittakoon mm. Väinö Tanner-patsas Helsingissä, Turku työllä rakennetaan -patsas Turussa, Merellä muistomerkki Oulussa, Sukupolvien ketju-patsas Pietarsaaressa, Lauri Viidan muistomerkki Tampereella, Kremlin koristepilarit Moskovassa, UKK-muistomerkki Helsingissä, Työn jälkeen -veistos Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa.

Muotoilija (AMK), maalarimestari Esa Virko on toiminut opettajana 25 vuotta, joista 15 vuotta Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa Vammalassa ja viimeiset 11 vuotta Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa Mynämäellä. Virko on pitänyt useita kipsikursseja Suomessa. Englannissa hän on opettanut Leeds College of Art and Designissa vuosina 2001 ja 2004. Virko on ollut Turun Kisälli- ja mestarikillan hallituksen jäsen vuodesta 2000 alkaen.